Taudin toteaminen


Ikävä kyllä taudin toteamiseen voi mennä aikaa, koska oireet voivat olla epämääräisiä ja muistuttaa muita sairauksia. Diagnoosi tehdään kuitenkin yleensä seuraavien perusteiden mukaan:


- Kliininen kuva ja anamneesi
- Serologia (tumavasta-aineet)
- Ihobiobsia
- Tarvittaessa muut tutkimukset: perustutkimukset ja –kokeet, keuhkojen-, mahan- tai suoliston tähystykset, sydänfilmi, UÄ-tutkimukset, tarvittaessa MRI- ja CT-tutkimus jos aihetta.


Serologiassa yleinen löydös on positiiviset tumavasta-aineet (ANA). Pelkät tuma vasta-aineet ovat epäspesifisiä, mutta antavat suuntaa. Tarkemmat ovat vasta-aineet, joista kahden on todettu liittyvän vahvasti juuri sklerodermaan: sentromeeri vasta-aineet (scleroderma CREST eli rajoittunut muoto) ja toinen on topoisomeraasi vasta-aineet nimellä Scl-70 (yleistynyt eli difuusi scleroderma).


Diagnoosin jälkeen


Ensimmäiset vuodet ovat yleensä hankalia, erilaisten kipujen, särkyjen ja jäykkyyden kanssa. Voimia voi viedä myös epätietoisuus taudin kulusta. Säännöllinen lääkärin seuranta olisi hyvä, taudin kulun seuraamiseksi, varsinkin jos kyseessä on diffuusimuotoinen skleroderma. Ihoon rajoittuvan skleroderman ennuste on kuitenkin hyvä ja se rauhoittuu yleensä vuosien kuluessa ja iho saattaa pehmentyä. Vertaistuki on myös yksi tärkeistä selviytymiskeinoista ja vaikka tiedon sanotaan lisäävän tuskaa,on hyvä olla perustieto sairaudesta. Tähän tarjoutuu mahdollisuus vaikka, KELA:n järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla.


Näiltä sivuilta saavat jäsenet tarkempia tietoja sairaudesta ja itsehoito-ohjeita sekä asiantuntija palveluita.